Humaloitujen vuosijuhlaviikko: Tunnelmia avausvuoden jälkeen

Kiitos kuluneesta vuodesta ja hyvää vappua!

Humaloidut täytti vuoden. Tämän kunniaksi päätimme haastatella toisiamme. Miltä nyt tuntuu?

Mikä jäi parhaiten mieleen ensimmäisestä blogivuodesta?

Jarmo: Se, että ylipäätään aloitimme tämän blogin ja että se on yhä aktiivinen. En olisi itsestäni uskonut – yleensä laiskuus vie voiton monesta kiinnostavasta projektista.

Sampo: Monia kivoja hetkiä on tullut vietettyä blogia tehdessä. Panimo Narrilla vierailu jäi mieleen, sillä siinä tunsi hetken olevansa etuoikeutettu: bloggailun varjolla pääsi näkemään uuden panimon alkutaivalta aitiopaikalta.  

Mukavaa on myös ollut positiiviset kommentit muilta olutharrastajilta. Kiitosta on tullut esimerkiksi Systembolagetin tilausvalikoiman saloihin keskittyvästä jutusta ja Mikkeller Beer Mailin salaisuuksien raottamisesta.  

Bloggarille suurin kiitos ja kunnianosoitus on ollut tietysti muiden bloggareiden huomio. Blogitekstit ovat saaneet huomiota esimerkiksi Bönthöö Bönthöö -blogilta ja Reittausblogilta. Nämä on pieniä, mutta minulle tärkeitä asioita. 

Mitä odotat tulevalta vuodelta?

Jarmo: Odotan ja toivon, että koronatilanne rauhoittuu ja pölyn laskeuduttua Oulussa on vielä paikkoja, jotka tarjoavat hyvää olutta rahaa vastaan. Jos nämä odotukset ja toiveet toteutuvat, bloggaajalle ei varmasti tule pula aiheista. 

Sampo: Toivottavasti koronahommat normalisoituu ja pääsee taas baariin ja olutfestareille. Meinaa muuten loppua ideat mistä kirjoittaa. Toisaalta poikkeusolojen poikkeusjärjestelyt on synnyttäneet aiheita, joista on ollut mukava turista. Saa nähdä miten esimerkiksi etämyyntiä ajavalle lakialoitteelle nyt käy. Voi olla, että pienpanimokenttä on tämän jälkeen hyvin erinäköinen. 

Alkoholipolitiikasta tuli mieleen, että olen tehnyt suomalaisesti alkoholipolitiikasta yhden gradun. Tämän tulosten purku kansankielelle sellaisella rennon pohdiskelevalla otteella on yksi tavoite Humaloitujen toiselle vuodelle. Uskon, että historiasta voidaan oppia myös jotain nykyisistä prosesseista. 

Mikä blogin kirjoittamisessa on ollut parasta? Mikä on tuntunut vaikealta?

Jarmo: Parasta ja mukavinta blogin kirjoittaminen on silloin, kun mielessä on hyvä aihe ja kirjoittaminen sujuu. Parasta on myös vapaus kirjoittaa juuri siitä, mikä sattuu kulloinkin mietityttämään tai kiinnostamaan.

Kirjoittaminen pari kertaa kuukaudessa ei ole hirvittävän kiivas tahti, mutta siitä huolimatta olen välillä ajautunut tilanteeseen, jossa torstaina huomaan, että seuraavaksi aamuksi pitäisi olla teksti blogissa eikä ideoita ole. Tällöin olen käynyt paikallisissa panimomyymälöissä, hakenut muutaman uutuusoluen ja maistellut ne. Paine ja kiire tekee kirjoittamisesta vaikeaa, mutta olut helpottaa.

Sampo: Ne jotka tuntevat minut somepersoonaa syvemmältä, tietävät, että olen todella laiska ja saamaton ihminen. Blogi, ja ennen kaikkea blogitoveri Jarmo, ikään kuin pakottavat olemaan hoksottimet pystyssä olutkulttuurin suhteen. Ja se on todella mukavaa. Bloggarina olutmaailmaa katsoo hiukan eri laseilla.  

Myös omien ajatusten purku tekstimuotoon on parhaimmillaan terapeuttista. Teksti on itselleni luonteva tapa purkaa ajatuksia ja päässä liikkuu ajatuksia oluesta tasaisin väliajoin. Siinäpä se. 

Mainitsin juuri olevani laiska ja saamaton. Välistä bloggaaminen ahdistaa. Ihan vain sen takia, että on idea, joka on käytännössä valmis, mutta se pitää enää vain kirjoittaa. Kirjoittaminen teknisenä suorituksena on melko perseestä. Huhujen mukaan Mozart kertoi aikoinaan isälleen erään sinfonian olevan valmis, mutta se pitäisi vain kirjoittaa ylös. Samaistun tässä mielessä vahvasti Mozartiin. 

Mikä on paras kirjoitus blogikaveriltasi?

Jarmo: Sampon monista hyvistä jutuista parhaiten on jäänyt mieleen Madrid olutmaantieteen testilaboratoriona. Teksti on hyvin kirjoitettu, se kertoo kiinnostavasti asiasta, josta en tiennyt ennestään mitään ja se osoittaa, että me voimme kirjoittaa (ja kirjoitamme!) ihan mistä tahansa aiheesta, vaikka paikallisuus blogissamme korostuukin.

Sampo: Jarmon kirjoituksista paras on ollut Systeemin tilausvalikoiman ruotiminen, sillä enpä sitä itsekään osannut ennen kuin Jarmo kertoi, miten homma toimii.  

Myös tuore Koronapäiväkirja jäi mieleen. Se kiteytti hyvin poikkeusolojen kurjuuden olutihmisen silmin. Samaistuin. 

Mihin omaan tekstiisi olet tyytyväisin?

Jarmo: Tuore Koronapäiväkirja on mielestäni varsin onnistunut. Kirjoituksessa on ajankohtaista asiaa ja teksti kulkee mielestäni sujuvasti.

Sampo: Omista teksteistä mieleen on jäänyt suomalaista olutkulttuuria ruotiva Miksi vihaan Tornion panimoa – ja mitä voimme siitä oppia? Tekstissä oli erittäin provosoiva otsikko ja kärki, joka taittui lopussa mielestäni oikeasti järkevään päätelmään.  

Blogissa on hienoja vierailevia kirjoittajia, vieraskyniä. Kenen, elävän tai kuolleen, toivoisit kirjoittavan blogiimme? Onko toiveita aiheesta?

Jarmo: Toivoisin, että Jari Tervo kirjoittaisi blogiin muistelmat 80-luvun Pohjanhovin baarielämästä. Tervon Rovaniemelle sijoittuvat romaanit olivat nuoruuteni suurimpia suosikkeja ja, mikä oleellisinta, Pohjanhovissa on varmasti tapahtunut monenlaista jännittävää, varmaan myös liukastuttu siemennesteeseen. Sillä kuulemma saa lukijoita!

Sampo: Ehdottomasti edesmenneen Michael Jacksonin. Sen olutkirjailijan, ei pop-tähden. 

Jacksonin kanssa pitäisi ruotia tuopin ääressä kaksi asiaa. Ensimmäinen on sahdin todellinen asema olutkartalla. Mulla on pienet epäilykseni Jacksonin todellisesta rakkaudesta sahtiin. Jotenkin tuntuu, että kaverin sahtihulluus on saanut meidän suomalaisten suussa hiukan Lapin lisää. Mikä oli kaverin todellinen suhde sahtiin? 

Toinen asia on olut ja viski. Jackson oli myös viskiguru. Mitä hän ajattelisi oluen ja viskin yhdistämisestä? Saataisiin tähänkin asiaan todellisen auktoriteetin mielipide. 

Mitä oluita suosittelisit lukijoillemme vapuksi?

Jarmo: Vappuoluissa suuntaisin katseeni Belgiaan. Esimerkiksi Duvel ja Tripel Karmeliet ovat vaaleita, keväisiä, mausteisia, äärettömän maukkaita, vahvoja mutta helposti juotavia ja siksi sekä erittäin petollisia että erinomaisia vapun vauhdittajia.

Oululaisille lukijoille suosittelisin lisäksi Maistilan rusinoilla tuunattua Det Var Det -witbieriä.

Sampo: Tankerin ja Olarin kollabo MIXEI! voisi sopia munkin kanssa nautittavaksi. Ja jos eksyy grillaamaan niin Sonnisaaren Hyökyä mukiin. Mikkellerin Limbo Yuzu on hyvä valinta, jos vappu pitää viettää selvinpäin.  

Sima vai mead?

Jarmo: Simaa (kotitekoista tai kaupan) en ole maistanut vuosiin. Mead on minulle suhteellisen vieras tyyli, mutta tykkäsin kyllä Sahtipajan meadista kesällä Pienessä. Meadilla mennään.

Sampo: No kyllähän se sima on! 

Leave a Reply