Miten pienpanimo-oluet taittuvat mulled beeriksi?

Oulussa satoi eilen ensilumi. Lumi on varma merkki siitä, että pitää siirtyä rapujuhlista pikkujoulukauteen ja kaivaa glögit esille. Glögi on hyvää, mutta oluenystävänä sitä miettii, että kai nyt olutkin taipuu glögiksi?

Ja kyllähän se taipuu. Itse tutustuin mulled beeriin ensimmäisen kerran Puolassa. Siellä lyötiin halvinta lageria kattilaan ja perään kausimausteet ja juotiin pois. Helppoa, kivaa ja yllättävän hyvää. Niinpä päätin testata mulled beeriä myös kotioloissa. Minulla ei ole mulled beerille mitään järkevää suomennosta, joten puhun tämän tekstin ihan vain mulled beeristä. Sori siitä. 

Mitä ovat kausimausteet? Tätä kauppareissulla pähkäillessäni päätin mennä all in ja ottaa oluiden seuraksi todellisen joulucocktailin. Vanilja- ja kanelitanko, tähtianista, fariinisokeria, hunajaa ja siivu appelsiinia sujahti jokaisen oluen kaveriksi. More is more.

Tutkin mulled beer -ohjeita ja päädyin kokeilemaan kolmea erilaista olutta kausimausteiden kanssa lämmitettynä. Puolassa opin juomaan mulled beeriä lageriin tehtynä, joten yksi sellainen piti mukaan saada. Päädyin tuoreen Nailo Brewingin Night Breezeen, jossa perinteistä lagerpohjaa on höystetty trendikkäästä melko sitruksisilla humalilla.

Toinen mielenkiintoinen ehdotus oli mulled beerin tekeminen kriekistä. Huhujen mukaan Belgiassa tällaiseen hulluuteen voi törmätä. Lähimarketissa perinteistä kriekkiä lähimpänä oli Maistilan Purppuravyöhyke, joten se sai kelvata tähän hätään.

Kolmanneksi oluttyyliksi halusin mallasvetoisen alen, joksi valikoitui tällä kertaa lähimarketin hyllyltä Shepherd Neamen Bishops Finger. Hämmentävästi kotimaisia vaihtoehtoja ei tässä kategoriassa juuri ollut tarjolla. Tämä sai toimia myös kattauksen aloitusoluena. 

Oluen keittäminen/lämmittäminen on aina yhtä hämmentävä kokemus. Se tuntuu syntiseltä ja väärältä. Toisaalta kaikki hauska on syntiä ja siten minua kiinnostaa, joten hetken jaakobinpainin jälkeen olin asian kanssa sinut. Hetken mietinnän jälkeen päätin sekoittaa mausteet aina oluen kanssa jo lämmittäessä ja noukkia ne mukaan koristeeksi sitten kattilan pohjalta.

Bishops Finger toimii mulled beerinä vallan mainiosti. Mallasrungon makeus sitoo maut hyvin yhteen jaksaa kantaa melko rajun maustesetin rinnalla. Selkeästi tässä edelleen on olutta mukissa. Fariinisokerin ja hunajan tuoma makeus ei ole myöskään aivoja nyrjäyttävä kokemus, sillä olut on muutenkin makeaa. Ainoana miinuspuolena mainittakoon, että jos hörppy osui liian lähelle anispalaa, niin aniksen ja maltaisen makeuden yhdistelmä maistuu yskänlääkkeeltä. Lämmin yskänlääke ei ole mielleyhtymänä miellyttävin, mutta tämän voi helposti korjata noukkimalla anikset pois mukista.

Purppuravyöhykkeen lämmittäminen ja maustaminen herätti minussa etukäteen eniten mielenkiintoa. Yllättävän kirpsakkana oli olut säilynyt lämmittämisestä huolimatta ja päädyin heti lisäämään extralusikallisen hunajaa juomaan. Lämmitettynä ja kausimausteiden kanssa oluen kirsikkaisuus pääsee vielä enemmän oikeuksiinsa. Extrahunajan kanssa makumaailma tuo mieleen jopa kirsikalla maustetun purukumin. Jos kirsikka ei ole sun juttu, niin kierrä kaukaa. Muille varaukseton suositus. Mausteista erityisesti appelsiinisiivun tuoma tietty raikkaus miellytti makunystyröitä.

Sitten Nailon lagerin kimppuun, jonka hiukan humalaisempi runko pelotti minua etukäteen. Valitettavasti pelot kävivät osaltaan toteen. Trooppiset humalat yhdistettynä makeisiin mausteisiin (hunaja ja sokeri) olivat lämpimänä melko etova yhdistelmä. Tässäkin anis ei ollut paras mauste vaan lämmittämisen jälkeen henkiin jääneet katkerot juttelivat aniksen kanssa melko epämiellyttävästi. Ei jatkoon.

Tämän kokeilun perusteella mulled beer toimii marjasourien ja mallas edellä menevien oluiden kanssa mainiosti. Valitettavasti tällä otannalla näyttää siltä, että vahvasti aromihumaloidut oluet kannattaa juoda kylmänä ilman mausteita. Nailon Night Breeze on nimittäin kylmänä oiva olut ja viidestä julkaisun yhteydessä ulostulleista ehkä suosikkini panimolta.

–Sampo

Leave a Reply