Ruotsalaiset näyttävät mallia (taas) – sananen oluttrendeistä

Tulevana vuonna näemme paluun perinteisiin tyyleihin. Tälle Olutpostissa jokaisena vuodenvaihteena lausutulle ennustukselle/toiveelle on ollut helppo hymähtää samalla, kun on pyyhkinyt pastry stoutin jämiä viiksistä ja napsauttanut värikkään NEIPA-tölkin auki. Tämä viiden tähden ennustus saattaa kuitenkin olla lähempänä kuin arvaammekaan – ja se on ruotsalaisten ansiota!

Tilanne on nimittäin sellainen, että ruotsalaiset mehu-IPAn kuninkaat Stigbergetsin panimolta toivat viime vuoden lopulla myyntiin sekä tripeliä että barley winea ja korottivat panoksia alkuvuodesta rauchbierillä, bitterillä ja milk stoutilla. Göteborgin NEIPA-mittelöissä mitalitiloista taisteleva Beerbliotek puolestaan toi markkinoille britti-mildin. Koska Ruotsissa sekä haistetaan että luodaan trendejä rajanaapureille ja muille vaikutteille alttiille seurattavaksi, en ihmettelisi, vaikka länsinaapurin esimerkkiä seuraten Cool Head lanseeraisi englantilaistyyppisen kevyen brown alen viimeistään syksyllä, Olari julkaisisi dunkelin loppuvuodesta ja Etkolla parhaillaan kiihkeästi pohdittaisiin altbierin reseptiä. Ja se olisi hienoa!

Oluiden matala alkoholiprosentti ja sessioitavuus on vielä “perinteisiin tyyleihin palaamista” isompi trendi. Stigbergetsin ja Beerbliotekin uutuudet heijastelevat myös tätä suuntausta: Beerbliotekin mildissä alkoholia on 4 %, Stigbergetsin bitter ja milk stout puolestaan ovat vain 2,8-prosenttisia ja rauchbierkin 5-prosenttinen. Näiden matala-alkoholisten oluiden lisäksi Stigbergets on julkaissut useammankin noin 3,5-prosenttisen sessio-IPAn sekä saman vahvuisen pilsnerin ja sourin.

Veikkaan, että Ruotsissakin sessio-oluiden trendiä vahvistaa koronatilanteen luoma pakko. Vaikka Systembolagetin valikoimiin tulee kuukausittain kymmeniä ja kymmeniä ruotsalaisia käsityöläisoluita, tilanne on panimoille hankala, koska niillä ei ole ulosmyyntioikeutta ja koska maitokaupparaja on piirretty varsin napakkaan kolmeen ja puoleen tilavuusprosenttiin. Koska oluita ei osteta baareihin eikä baareissa entiseen malliin, apua on pakko etsiä maitokaupoista. Myös Suomessa esimerkiksi Sonnisaari on kulkenut samaa tietä ja julkaissut peräkkäin useamman kauppavahvuisen oluen (tuoreimmat Sonnisaari-uutuudet tosin ovat barley wine ja NEIPA).

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella trendeistä piitataan vähemmän, ja siksi esimerkiksi meitä oululaisia “etelän median” ennusteet, toiveet ja vaatimukset perinteisiin tyyleihin palaamisesta voivat huvittaa, sillä vaikea on palata, jos ei ole mihinkään mennytkään: Sonnisaari on tehnyt useamman onnistuneen pohjahiivaoluen lisäksi esimerkiksi sekä joulusahdin ja dry stoutin, Hailuoto myy pelkästään saksalaistyyppisiä perinteisiä tyylejä ja Maistila on erityisen vahvoilla belgihenkisten oluiden parissa. Lähitulevaisuudessakin Maistilalta on tulossa ainakin tripeliä ja saisonia.

Humaloidut on kaiken laadukkaan oluen ystävä, joten otamme laatupanimoiden monipuolistuvan tarjonnan ilolla vastaan. Jääkaapissa ja kellarissa on kyllä tilaa niin NEIPAlle, imperial stoutille ja mehu-sourille kuin mildille, bockille ja saisonillekin. Oluen monimuotoisuus on iloinen asia!

-Jarmo

1 thought on “Ruotsalaiset näyttävät mallia (taas) – sananen oluttrendeistä

Leave a Reply