Kolmesti tripeliä

Olen kovasti mieltynyt Maistilan Tripeliin ja tykästynyt Rochefortin Triple Extraan. Tämän vuoksi suunnittelin laittavani tuoreet suosikkini vastakkain jonkin tripel-klassikon kanssa, mutta petyin, kun en Alkon hyllystä löytänytkään Westmallea tai muuta vastaavaa perinneherkkua. Blogeissa kehuttua Kimiton tripeliä oli sentään tarjolla, joten päätin vaihtaa näkökulmaa ja maistella sekä kevyesti vertailla kolmea uutuus-tripeliä. Kimitoa koriin ja kassalle. 

En jaksanut nähdä sokkomaistelun vaivaa, koska Maistila ja Rochefort olivat niin tuoreessa muistissa, ettei sokkomaistelu olisi ollut kaiken ylimääräisen puuhan väärti. Ajattelin, että eivätköhän erot rinnakkain maistellessakin pääse esiin. Ylimääräistä kihelmöintiä toi se, että olin aikaisemmin antanut Rochefortin ja Maistilan tripeleille saman Untappd-tähdityksen, nelosen “amatööri-scoren”, ja arvelin kotiinpäin vetämisen määrän nyt paljastuvan.

Lasissa oli siis

Kimito 300 triple (9%), jonka ainesosissa mainitaan kaura,

Maistila Tripel (9,2 %), jossa on käytetty pippuria, inkivääriä sekä korianteria ja

Trappistes Rockefort Triple Extra (8,1 %), jonka ainesosaluetteloa en huomannut tutkia, mutta josta Humaloiduilla saattaa hieman myöhemmin olla enemmänkin asiaa.

Oluista Rochefort on mielestäni kaunein: samea keltaisuus ja kestävä vaahto tulevat esiin blogin kuvassakin, vaikka hetken jos toisenkin töpeksi kuvatessa. Kimiton näkemys tripelistä oli yllättävän tumma.

Rochefortin maussa on pippuria, ruohoa, maltaisuutta ja kohtuullisen paljon sitruunaa. Olut on tässä joukossa ja tyylissä paksu, jopa kermainen. Olen aistivani R10:stä tutun “talon maun”, jonka epäilen tulevan hiivasta. Tässä yhteydessä talon maku on laskettava eduksi, koska Rochefort 10 on tietysti parasta ikinä. Rochefort Triple on tuhti ja haastavakin olut.

Maistila on Rochefortia kirkkaampi sekä ulkonäöltään että maultaan. Mausta löytyy mausteita ja hedelmäistä otetta, päällimmäisenä banaania. Olut on todella pehmeä ja smooth kuin Santana. Tripel kuivuu nätisti loppua kohden ja tuntuu jopa raikkaalta, mikä on näin vahvalle oluelle kiitettävä suoritus. Joukon helpointa juotavaa, vaikka onkin porukan vahvin.

Kimito on kahteen edeltävään verrattuna karamellisempi ja havuisempi. Mausteiselta tuntuu tämäkin. Alkoholi pistää selvemmin kuin Maistilalla ja Rochefortilla, eikä olut ole aivan niin hienostunut kuin verrokkinsa.

Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, Maistila ja Rochefort painivat samassa tripel-sarjassa, vaikka ovatkin hyvin erilaisia oluita. Rochefort on hidas ja moniulotteinen takkatulijuoma tai kesäillan lämmittäjä, kun Maistila puolestaan on pehmeä ja pelottavan helposti juotava olut, joka virkistää, ilahduttaa ja käynnistää tulevaisuuden post-koronabileet. Jos voittaja on pakko valita, antaa Rochefortin runsaus pienen edun, mutta molemmille Untappdiin lätkäisemäni nelonen on desimaalin tai pari alakanttiin. Seuraavalla Maistila-visiitillä ostan kangaskassin täyteen tripeliä.

Kimiton tripel on sekin lopulta mainio olut, mutta jäi lasiin ensimmäisten maistojen jälkeen, kun huomion vei kaksi vielä vielä parempaa. Kun Maistilan ja Rochefortin lasit tyhjentyivät, ja siemaisin Kimitoa useamman kerran, olut alkoi toimia ihan nätisti, eikä rinnakkain maistelussa esiintynyt pistävyys enää häirinnyt. Se nyt kuitenkin on selvää, että Suomen paras tripel tehdään Alppilassa.

Jos joku lukijoista ei usko kaikkea, mitä netissä sanotaan, ja haluaa testata tätä kotona (mitä suosittelen vahvasti), Kimitoa voi ostaa Alkosta (ja panimomyymälästä, jos sattuu olemaan niillä suunnilla), Maistilan tripeliä saa tällä hetkellä vain Maistilan omasta kaupasta ja Rochefortin Triple Extraa voi tilata ainakin belgialaisista nettikaupoista.

-Jarmo

PS. Lisäsin äskettäin kirjoitushommien ja paperitöiden taustamusasoittolistalle krautin, ambientin ja sen sellaisen lisäksi läjän kevyemmän laidan jazzia. Homma toimii! Tästä asialle, jos kiinnostaa. Suosittelen shuffle-toimintoa.

Leave a Reply