Mutsi hei, mä en tahdo mennä baariin eli miten pandemia tappoi innostuksen pystybaarissa notkumiseen

Miksi mennä baariin, kun herkkuja saa kotonakin?

Havahduin viime viikonloppuna siihen tosi asiaan, että pandemian jälkeen minua ei ole juuri kiinnostanut lähteä baariin juomaan olutta. Sisäinen kotihiireni on kasvanut niin isoksi, että jopa viime viikonloppuna pidetty Oulun SOPP meni kokonaan ohi, vaikka seuraa olisi ollut tarjolla kaikkina päivinä. Miksi?

Jotta ymmärtää nykypäivää, pitää tuntea menneisyys. Siitä ei ole kauaa, kun aivan realistisesti pystyi juomaan Oulun baarien olutuutuudet, ilman että sai juopon mainetta tai homma olisi tehnyt suurta lovea lompakkoon. Roosterin alakerran aukaisu oli ensimmäinen askel parempaa ja Juomapuohen ja Mallaskellarin myötä tämä on nykyään sula mahdottomuus.

Nykyään tarjontaa on niin paljon, että jopa se olutharrastajan lempiolut, maistamaton uutuus, ei saa viisaria värähtämään. Uutuuksia nimittäin tulee niin paljon, että uutuus itsessään on kokenut inflaation. Kyseessä on siis eräänlainen paradoksi: parantunut oluttarjonta on johtanut siihen, että baareissa ei kiinnosta käydä.

Tämän lisäksi kauppojen valikoima on parantunut niin paljon, että baarissa käynti ei ole mielekkään harrastamisen kannalta välttämätöntä. Kun yhtälöön lisätään nettitilaamisen ihmemaailma, niin valikoimaa riittää myös kotiin kannettavaksi rutkasti enemmän kuin kerkeää ostaa saati juoda.

Ennen pandemiaa kävin viikoittain baarissa oluella. Pandemia teki olutharrastukselle samoja asioita kun työnteolle: kun etänä oli pakko pärjätä, niin nyt se tuntuu uudelta normaalilta. Oluen takia baariin lähteminen tuntuu työläältä ajatukselta. Kotona kehtaa röyhtäillä ilman housuja sohvalla olutkädessä jalkapalloa katsoen. Siirtymä anniskeluravintolaan ei tunnu vaivan väärtiltä.

Olen kuulostellut kuplani sisällä liikkuvia mielipiteitä ja en ole yksin. Niin paljon, kun esimerkiksi tapahtuma-alan vapautumista on odotettu, niin yllättän nihkeästi ihmiset on esimerkiksi keikoille palaamassa. Kotona kun on nyt totuttu viihtymään, niin sieltä poistuminen on aina riski.

Moni on puhunut siitä, kuinka mahtava on päästä taas keikoille ja baariin, mutta isossa kuvassa en usko, että tämä realisoituu toiminnaksi. Tapahtuma- ja ravintola-ala ei tämän oman pienen otantani perusteella tule koskaan palautumaan koskaan mihinkään vanhaan normaaliin. 

Tämä on lähtökohtaisesti uhka, mutta se voi luoda myös mahdollisuuksia. Panimot onnistuivat paikkaamaan ravintolamyynnin aukkoja kehittelemällä mm. growlereiden myyntiä. Suomen lainsäädäntö rajoittaa ikävästi innovaatiota alkoholialalla, mutta uskon, että kaikkea ei olla vielä keksitty.

Pakinan loppuun kerron vielä viikonloppusuunnitelmistani, joiden uskon vahvistaman argumenttiani: parempi puolisko on menossa, joten ajattelin hakea growlerin tai kaksi ja pelailla nettipelejä ulkopaikkakuntalaisten kavereiden kanssa. Ei jaksa baariin.

–Sampo

Leave a Reply