SOPP Oulu 2020

Suuret oluet – Pienet panimot Oulu. Rakkaan kotikaupungin oma festari, jo kolmatta vuotta. 

Olen aikoinaan kirjoittanut siitä, miten kyseinen festari ei ole “olutharrastajan” festari. Allekirjoitan kaiken edelleen. Festari on suunnattu suurelle yleisölle, ja jos esimerkiksi Untappd-pisteitä olisi metsästänyt, olisi festari uusien oluiden suhteen pelattu läpi melko nopeasti. 

Erityisesti tänä vuonna SOPP näyttäytyy olutharrastajan silmissä melko väsyneenä festarina. Panimoja on paikalla vähän, 13, ja rehellisesti niistä kaksi mielenkiintoisinta ovat paikalliset Sonnisaari ja Maistila. Ja näiden takia festareille ei kannata suunnata, sillä herkkuja saa myös panimoiden omista myymälöistä.

Ehkä ainoana mielenkiintoisena tuttavuutena pitää mainita Salama Brewing, jonka tuotteita ei ainakaan hanassa ole juuri Oulussa liikkunut. Tänä vuonna Salama oli liikkeellä kuudella eri oluella, joita ei kaikkia ollut ainakaan torstaina hanaongelmien vuoksi saatavana.

Yksittäisistä oluista pitää mainita Maistilan ja Mallaskosken yhteistyössä loihtima Kronos, joka on rommitynnyrissä kypsynyt 14-prosenttinen barley wine. Niin sanotusti synkkää jynkytystä kaikissa termin positiivisissa merkityksissä. Humaloidut suosittelee. Ja toki join perinteeksi muodostuneen tuopin Lammin Sahtia, koska sahti on vain niin hyvää ja harvoin saatavilla. 

Se, että festarit eivät saaneet oluthipsterin viiksiä vipattamaan ei tarkoita, etteikö SOPPissa olisi kiva vierailla – päin vastoin. Paikasta saa hyvää olutta, ja Oulun kokoisessa kaupungissa kavereihin ei voi olla törmäämättä. Palvelu pelaa, vessaan ei tarvitse jonottaa ja ruoka ei vituta. Torstaina kesän viimeisistä auringonsäteistä nauttiessa tunnelma oli mukavan harras. 

Itselleni tämän vuoden SOPPissa oli tärkeää jo se, että pääsi olutfestareille. Kun kevään ja kesän festarit yksitellen peruttiin, oli helpottavaa nähdä ihmiset samassa tilassa nauttimassa mallasjuomaa. Järjestäjien puolesta pandemiatilanne oli myös otettu huomioon: käsidesiä oli tarjolla riittävästi ja esimerkiksi istumapaikkoja oli tarjolla reilulla kädellä. 

SOPP Oulun juomalista löytyy muuten täältä.

SOPP vieraspaikkakuntalaisen silmin

Koska tämän vuoden SOPP tuntui paperilla laimealta, ihmettelin, kun kaveripariskunta Rovaniemeltä halusi ehdottomasti tulla festareille. Lupauduin tietysti paikallisoppaaksi ja torstai sujuikin rattoisasti seurustellessa.

Pariskunta, nimetään heidät vaikka Pyryksi ja Jonnaksi (nimi ei muutettu), totesi, että SOPP on Rovaniemeltä katsoen lähimpänä oleva varteenotettava olutfestari. Koska SOPP tuskin Lordin ja Antti Tuiskun kotikaupunkiin rantautuu, pitää festaritunnelmaa käydä nauttimassa pohjoisen skandinavian pääkaupungissa.

Tämä avasi omia silmiäni myös festareiden merkitykselle. Vaikka Oulussa nykyään olutpöhinää riittää, kerää SOPP osaltaan myös pohjoisen Suomen olutharrastajia yhteen. En tiedä, kuinka laajasta ilmiöstä on kyse, mutta jos kaksikin ihmistä suunnittelee syksynsä Oulun SOPPin mukaan, niin minusta se on siistiä. Ehkä tämä kielii myös siitä, että Oulu voisi vihdoin olla valmis myös harrastajille suunnatuille olutfestareille?


– Sampo

Leave a Reply