Maailmassa tapahtuu hulluja asioita. Itse olen sortunut intensiiviseen doomscrollaukseen, ja olo on melkoisen ahdistunut. Totuudelta ei saa sulkea silmiään ja tietämättömyys on tyhmyyttä. Silti hetkellinen pako maailman pahuutta voi oman mielenterveyden kannalta olla hyvästä.
Alkoholi ei ole ratkaisu ahdistukseen, mutta olutharrastus voi sitä olla. Tämä eskapismi, todellisuuspako, on monen harrastuksen ytimessä. Annan seuraavaksi kolme esimerkkiä oluteskapismista.
Kerro ihmeessä kommenteissa, miten sinä saat olutharrastuksen äärellä ajatukset pois ympäröivästä maailmasta.
Juo oma lempioluesi. Kuulostaa yhdentekevältä vinkiltä, mutta annas kun avaan. Moni olutharrastaja on jonkinlaisessa reittauslimbossa, jossa juodaan vain uusia oluita, mutta vanhojen klassikoiden kohdalla pelataan pitkälti muistojen varassa. Nyt on aika ottaa se oma ensirakkaus kaapista tai hakea se kaupasta ja antaa sille aikaa.
Itse nappasin kellarista neljä vuotta kypsyneen Orvalin, laitoin vinyylin soimaan ja somen kiinni. Mutustelin Orvalia ja keskityin vain musiikin ja oluen harmoniaan. Rentouttavaa eskapismia, jota voi huoletta suositella kaikille.
Kokemukseen voi saada lisäsyvyyttä kaivamalla vaikkapa vanhoja maistelunootteja oluesta tai tutustumalla oluen taustoihin esimerkiksi kirjallisuuden avulla.
Suunnittele unelmiesi olutmatka. En osaa arvioida, milloin on järkevä lähteä taas matkustelemaan. Kohteesta riippuen mikään ei estä lähtemästä jo huomenna, mutta maailman tilanteen ollessa mitä se on, nojatuolimatkailu voi olla monelle tässä vaiheessa se realistisin vaihtoehto.
Minun täydellinen olutmatkani suuntautuisi Belgiaan. Olen jostakin lukenut, että Rochefortin luostarin viereisessä kylässä olisi baari, josta saisi Rochefortin kymppiä hanasta. En nyt löytänyt tälle mielikuvalle varmistusta Googlesta, mutta tähän unelmaan haluan uskoa. Tuoppi hana-Rochefortia ja juustolautanen belgialaisessa kylässä olisi todellista oluteskapismia ja minun olutmatkaunelmani. Siitä sitten paluumatkalla laukku täyteen Cantillonia ja mitä muuta ihminen tarvitsee?
Olutmatkoja suunnitellessa kannattaa vierailla panimoiden sivuilla, fiilistellä kuvia ja vilkaista vaikkapa kotimaiset blogit. Esimerkiksi Humaloidut on kirjoittanut Puolan olutmatkailusta. Aloita vaikka siitä.
Lue olutkirja. Äänikirjojen ja muun “huijausmedian” keskellä perinteinen kirja meinaa unohtua. Kirjan käyttöliittymä on ihana. Sitä on kiva hipelöidä, ja kirjoilla on oma tuoksunsa. Kirja on kokemuksena aina eskapismia.
Olutkirja kannattaa valita tietysti oman mieltymyksen mukaan. Jos olet kotiolutihmisiä, niin lue kotioluen tekemisestä. Jos haluat tankkailla perus oluttietoutta, niin nappaa jokin oluttietokirja ja sivistä itseäsi.
Itselläni on yksi lukuvinkki. Lue jotain Michael Jacksonilta. Jacksonin tuotantoon on nimittäin ihan viimeisen kymmenen vuoden aikana tullut uusi piirre: ne ovat nykyään aatehistoriaa. Nappaa vaikkapa Matkailijan olutopas (1991) tai Suuri olutkirja (1990) käsiisi ja ihmettele, miltä olutmaailma näytti 30 vuotta sitten. Paljon on muuttunut, paljon on samaa, mutta erovaisuuksien löytäminen ja ihmettely tuo lukemiseen uuden ulottuvuuden. Tämä aatehistoriallinen lähtökohta antaa sinänsä vanhentunutta tietoa ja näkökulmaa tarjoaville kirjoille uuden elämän.
–Sampo