Pikaisen googlailun perusteella Prahassa on reilu tuhat ravintolaa ja vähän lähteestä riippuen 600-800 pubia. Vaikka näissä luvuissa olisikin heittoa, ravintola- ja pubitarjontaa on joka tapauksessa niin valtavasti, ettei edes nälkäisin ja janoisin turisti ehdi saada siitä kuin pintaraapaisun. Perinteisten (olut)ravintoloiden valikoimaan tutustuakseen ei oikeastaan tarvitse Googlea, Untappdia tai muita apuvälineitä, koska riittävän käsityksen saa vilkaisemalla yrityksen markiisiin, viiriin tai ikkunateippauksiin. Tämä toimenpide kertoo, että tarjolla on todennäköisesti Pilsner Urquellia ja toisinaan, harvakseltaan Staropramenia, Velkopopovický Kozelia tai vaikkapa Budějovický Budvaria.
Jos tutustuminen pienempiin paikallisiin panimoihin kiinnostaa, ongelman Prahaan matkaavalle olutharrastajalle aiheuttaa se, ettei Untappd Verified Venueita ole koko kaupungissa kymmentä enempää, joten ahkera googlailu palkitsee, mutta vielä palkitsevampaa on poistua Staré Měston ihmisvyörystä ja käppäillä ympäriinsä. Tällä taktiikalla esimerkiksi yksistään Andělista löytyi muutamakin craft beer -henkinen anniskeluravintola, joista en etukäteen tiennyt mitään. Jos jalat väsyvät, edullinen joukkoliikenne on erinomainen keino reviirin laajentamiseksi.
Maistoin kuuden päivän reissullani yhden sourin ja kourallisen paikallista IPAa, joiden taso vaihteli ihan hyvästä melko hyvään. Mielestäni Prahassa kannattaakin keskittyä pohjahiivaoluisiin, sillä tämän tšekit tekevät paremmin kuin kukaan muu. Tässä matkani parhaat tuopit kronologisessa järjestyksessä. Suluissa kerrotaan oluen tarjoillut anniskeluravintola.
Vinohradská 11 (Vinohradský Pivovar Korunni)
Saavuin Prahaan perjantaina illalla nälkäisenä ja kieltämättä myös janoisena, ja olin jo etukäteen tunnelmoinut sitä hetkeä, kun saan yhden suosikkioluistani lasiin heti matkan alkuun. Suuntasin siis ensitöikseni Vinohradskýn ravintolaan, jossa Vinohradská 11 maistui paremmalta kuin koskaan, ruoka oli maittavaa, tumma lager Black Panda erinomaista ja reissun viimeisenä päivänä tykästyin myös alle 4-pinnaiseen Káranaskáan. Nimellä paiskattu Chaubunagungamaug NEIPA kärsi siitä, ettei se oikein erotu laajasta sumukaljatarjonnasta.
Fabián tmavý 14° (Pivovarská nalévárna v Soukenické)
Lauantai oli reissun ainoa pilvinen päivä, mutta ilman villahousuja pärjäsi, kun lämpöä oli kolmisenkymmentä astetta. Aikainen herätys, pitkähkö päivä kävelyä siellä ja täällä (Letná-puistoa ja harhailua Holešovicessa suosittelen!) ja Hostomicen baariin heti, kun ovet avautuvat, sillä olin lukenut, että paikka on pieni ja ettei sisään tahdo mahtua. Muita asiakkaita ei vielä ollut paikalla, mutta kyllä kannatti! Kaikki kolme olutta (tmavýn lisäksi myös Juovasta tuttu Fabian 12 ja kepeämpi Fabian 10) olivat mahtavia, ja parhaiten maistui yllättäen tumma lager, jossa juotavuus ja jopa raikkaus yhdistyi täyteläiseen mallaspohjaan. Pehmeää ja ihanaa!
Pilsner Urquell (U Hrocha)
Kaarlensillalta muutaman kulman takana, aivan kovimpien turistivirtojen vieressä on pieni ja tunnelmallisen oloinen kuppila, joissa suurin osa pöydistä on varattu kanta-asiakkaille. Sunnuntaina lounasaikaan oli onneksi tilaa, joten tuoppi olutta ja melko tukeva baarieväs kylkeen kuulosti hyvältä idealta. Urquell oli erinomaista ihan jokaisessa paikassa, jossa sitä tilasin, ja myös U Hrochassa se maistui todella tuoreelta ja pehmeältä. Ravintolan sijaintiin nähden hintataso oli hämmentävän edullinen, sillä olut ja ruoka maksoivat yhteensä vain noin 6 euroa.
Únětické Pivo 12° nefiltrované (Pivnice Jamajka)
Edellisellä Prahan reissullani 7 vuotta sitten Pivnice Jamajkassa tuli istuttua ainakin kahtena pitkänä iltana, ja Jamajka onkin ainoa baari, jonka t-paidan olen koskaan ostanut. Tällä kertaa olin reissussa itsekseni ja kävin Jamajkassa vain yhdellä oluella maanantaina iltapäivällä, mutta onneksi tarjolla oli edelleen Únětické Pivo 12°, joka on tasapainoinen, raikas, rapea ja sopivasti purevan katkera.
Světlý Kroužkův ležák 12° (Sousedský Pivovar Bašta)
Tiistaihin mennessä olin jo kävellyt jalkani väsyksiin, joten viimeiselle kokonaiselle päivälle päätin ottaa vuorokausilipun julkisiin ja poiketa muutamalla minulle ennestään tuntemattomalla alueella. Päivän paras olut osui eteen jo heti lounasaikaan Sousedský Pivovar Baštassa/ Bašta Neighborhood Breweryssa. Erinomainen tšekkilager ei onneksi ole vain isojen panimoiden yksinoikeus, vaan pienempikin panimo saa aikaiseksi raikkaan, pehmeän, tasapainoisen ja riittävän katkeran juoman. Lounaslistasta en ymmärtänyt sanaakaan, mutta possua oli jälleen tarjolla, ja olut sopi erinomaisesti myös ruokajuomaksi. Yllättäen Baštan kaikki muut oluet olivat soureja, joten jätin ne maistamatta ja jatkoin matkaa kohti seuraavaa lageria.