Kuun alussa Suomen olutkenttään jäi Olaf Brewingin kokoinen aukko. Turuilla ja toreilla on asiasta kuulunut jos jonkinlaista keskustelua, joten asiaan piti tarttua. 

Aloitetaan faktoilla, jotta keskustelussa on vankka pohja, jonka päälle rakentaa: Olaf Brewingin oluet ei olleet kovin hyviä. Esimerkiksi Mikkellerin kanssa tehty kollabo on huonoin tuote, johon tanskalaiset on nimensä kylkeen laittaneet. Mikkellerin maahantuonnista taas iso hatunnosto Olafille! 

Olaf Brewingin panimotoiminnan alasajo on silti mielestäni huono juttu. Jokaisen alan toimijan poistuminen on minusta harrastajan näkökulmasta tragedia, sillä enemmän on enemmän, mutta Olaf Brewgissä oli myös jotain muuta, jota jään kaipaamaan. 

Pienpanimokulttuurissa elää vahvana eräänlainen “käsityöläisyyden myytti”. Oikea ja hyväksytty tapa perustaa panimo on hioa reseptiikkaa autotallissa vuosikausia ja sitten valloittaa maailma skaalaamalla nämä herkut teolliseen mittakaavaan. 

Olaf Brewing pelasi peliä kuitenkin eri korteilla. Toisin kuin monella muulla suomalaisella pienpanimolla, heillä oli markkinointi hallussa. Nato ja Olkiluoto III olivat mielestäni nerokkaita markkinointivetoja. On oikeastaan ihan yhdentekevää, mitä noiden tölkkien sisältö oli, ne muistetaan tarinasta ja etiketistä. 

Jostain syystä tätä lähestymistapaa usein ylenkatsotaan meidän harrastajien parissa. Samaan aikaan litkimme oluemme bändipaidoissa, joiden kaikkien kauluksen sisällä lukee pesulapun vieressä Fruit of the Loom: t-paita voidaan ostaa etiketin perusteella, mutta oluessa tämä on syntiä ja haram. (toim. huom. Helvetin ontuva vertaus, mutta jutellaan siitä joskus toisten lisää.) 

Nato ja Olkiluoto ovat mielestäni myös esimerkkejä olutharrastuksen kevyemmästä puolesta. Olut on hauskaa ja kulutusvalintoja voi ohjata pelkkä halu meemeillä. On oma keskustelunsa, onko tämä kestävää ja järkevää, mutta viihdyttävää se mielestäni se on. Sanaleikit ja kulttuuri-ilmiöiden hyödyntäminen markkinoinnissa kuuluu olutkulttuuriin ja sen Olaf Brewing teki erinomaisesti. 

Olaf ei laita kokonaan lappua luukulle, vaan ajaa vain panimotoiminnan alas. Ravintola- ja tapahtumatoiminta jatkuu ennallaan. Ylen lopettamisuutisessa on myös mielenkiintoinen huomio: suurella todennäköisyydellä panimon oluiden tuotanto jatkuu toisen panimon toimesta. 

Tämä on loistava uutinen, sillä Olafilla on mahdollisuus kunnolal se, mitä Keijo-olut yritti. Panimo kommentoi facepäivityksessään asiaa seuraavasti:

“Ja kun lopetamme oman valmistuslupamme – voimme vapaasti valmistuttaa oluitamme muualla, joten Olaf-oluiden tarina ei pääty tähän. Kun joku loppuu, syntyy tilaa uudelle. Tämä ei siis ole loppu vaan uuden alku. Pysykää matkassa mukana!”

Jään mielenkiinnolla odottamaan tämän matkan alkua. 

–Sampo