Hallitusohjelma oluenystävän silmin

Ehkä täältäkään ei tulevaisuudessa tarvitse poistua tyhjin käsin?

Uuden hallituksen hallitusohjelmassa otettiin laajasti kantaa alkoholiin ja sen myyntiin. Asiaa käsiteltiin tuoreeltaan monessa alan mediassa heti hallitusohjelman julkaisun yhteydessä, mutta Humaloidut päätti tarttua aiheeseen sankimman pölyn laskeuduttua. Käydään ohjelma kohta kohdalta läpi.

Hallitus uudistaa alkoholipolitiikkaa vastuullisesti eurooppalaiseen suuntaan ja jatkaa vuonna 2018 tehtyä alkoholilain kokonaisuudistusta. Nykyisessä alkoholilain 17 pykälässä määritelty vähittäismyyntilupa laajennetaan enintään 5,5 prosenttia alkoholia sisältävien juomien lisäksi koskemaan enintään 8 prosenttia alkoholia sisältäviä käymisteitse valmistettuja juomia. 

Suurin puheenaihe on varmasti ollut prosenttirajan nosto. Kahdeksan prosenttia on selkeä kompromissi eikä perustu mihinkään. Toki, suurin osa alkoholilainsäädännössä historian saatossa vilisseistä prosenteista ei perustu “mihinkään”, joten tämä on luonnollinen jatkumo poliittisten päätösten sarjaan.

Nosto tuo toteutuessaan suuren määrän uusia oluttyylejä maitokauppaan. Portterit, dipat ja jopa stoutit voi tulevaisuudessa noukkia mukaan muiden ostosten yhteydessä. Great success!

Samalla Suomessa saadaan ensimmäistä kerta maitokauppaan myös ihan oikeita viinejä. Esimerkiksi Lambruscot sujahtavat 8 prosentin rajaan mukavasti. 

Tärkeä huomio on uuden prosenttirajan koskevan vain käymisteitse valmistettuja alkoholeja. Tämä tarkoittaa, että vahvempia lonkeroita ja muita juomasekoituksia ei kaupan hyllyillä nähdä. Päätöksen takana lienee ajatus näiden juomien suuremmasta uhkasta kansanterveydellä, sillä niitä ajatellaan usein markkinoitavan nuoremmalle asiakaskunnalle.

Tämä “limuviina-argumentti” pistää itselleni korvaan. Näen sen eräänlaisena elitisminä, jossa nuorisoa suojellaan heiltä itseltään poistamalla kaupasta limuviinat, vaikka samanlainen hermomyrkky se 8 prosentin viini on. Ei ole olemassa terveyden näkökulmasta ns. parempaa alkoholia.

Kansantaloudellisesta näkökulmasta kahdeksan prosentin raja yhdistettynä valmistustaparajoitteeseen voisi olla eräänlaista protektionismia suomalaisen olutteollisuuden puolesta, mutta tämä taustajatus vesittyy hallistusohjelman seuraavasta rivistä.

Puoliväliriiheen mennessä tehdään STM:n ja TEM:n yhteistyössä selvitys 15 prosentin vahvuisten viinien myynnin vapauttamisesta.

Eli protektionismista tuskin on kyse, jos viinien saamista ruokakauppoihin edistetään vielä tällä hallituskaudella.

Toteutetaan riippumaton selvitys alkoholipolitiikan sääntelyn siirtämisestä sosiaali- ja terveysministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön. Hallitus ei muuta Alkon kansan­terveydellistä tehtävää ja asemaa.

STM:n sivuuttaminen alkoholipolitiikassa kuulostaa äkkiseltään lillukanvarsilta, mutta on toteutuessaan suuri uudistus. Suomalainen alkoholipolitiikka on niin pitkään pyörinyt nimenomaan kansanterveydellisistä lähtökohdista, että muutos työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen olisi henkisesti suuri. Vaikka politiikka ei lyhyellä aikavälillä muuttuisi, niin jos alamme puhumaan alkoholista kansanterveyshaitan sijaan elintarvikkeena, on uudistuksen mahdollista tuoda mukanaan kauaskantoisia muutoksia. 

Mahdollistetaan kaikille kotimaisille pien- ja käsityöläispanimoille, pientislaamoille ja viinitiloille niiden tuotteiden myynti valmistuspaikoilta suoraan kuluttajille vähittäismyyntiluvalla.

Tämä olisi myös toteutuessaan suuri, mutta odotettu muutos. On mielipuolista, että esimerkiksi Kyrön vierailukeskuksesta ei saa giniä mukaan vaan turistit ohjataan lähimpään Alkoon. Tämän on tervetullut muutos myös monelle pienpanimolle. Nykyinen ulosmyynnin rajoittaminen valmistusmäärien pohjalta on ainakin paperilla yksi hidaste pienpanimoiden kasvulle. Toivottavasti tämän myötä moni pulju uskaltaa lyödä isompaa pönttöä tilaukseen.

Selkiytetään vallitseva epäselvä tulkinta yksiselitteiseksi siten, että suomalaisilla on oikeus ostaa etämyyntimenettelyn kautta alkoholia toisissa EU-maissa toimivilta yrityksiltä.

Etämyynti on tällä hetkellä oikeusvaltion irvikuva: harmaata aluetta, jossa epäselvää oikeustilaa tunnutaan pitävän yllä tahallisesti, jotta “lainhenki” (etämyynnin kielto) toteutuisi. Tällainen sumuttaminen ei kuulu oikeusvaltioon. 

Mahdollistetaan myös Alkolle ja kotimaisille vähittäismyyntiluvallisille toimijoille alkoholin verkkokauppa sekä muut jakeluun ja noutoon perustuvat vähittäismyyntikonseptit, kuitenkin ikärajavalvonta turvaten. Maan sisäisessä toimitusmyynnissä noudatetaan käsityöläispanimo-, pienpanimo- ja tilaviinipoikkeukset huomioiden voimassa olevia kotimaan vähittäismyynnin vahvuusrajoja.

Etämyynnin mahdollistaminen myös kotimaassa on toinen asia, joka ei minun oikeustajuuni ole mahtunut. Varsinkin, kun ulkomailta on voinut tilata sen lavan mitä tahansa herkkua kotiinsa. Erityisesti meille ruuhkasuomen ulkopuolella asuville tämä olisi siunaus. Suurin osa Suomen kuumimmista panimoista kun ei ole järkevän automatkan päässä Oulusta.

Ymmärrän myös jälkimmäisen virkkeen niin, että pienpanimot ja viinitilat voisivat lähettää myös yli kahdeksan prosenttisia juomia, mikä kuulostaa erinomaiselta kehityssuunnalta. Ilmeisesti suomalaista giniä ja viskiä ei silti saisi kotiovelle? Jos näin, niin ihmettelen linjausta.

Suomi hakee listautumista EU:n viinintuottajamaiden luetteloon.

Poistetaan suomalaisten toimijoiden ulkomaille suuntautuvan markkinoinnin rajoitukset EU-oikeuden rajoissa.

Uudistukset toteutetaan EU-oikeuden näkökulmasta hyväksyttävällä tavalla.

Hallitusohjelman kolme viimeistä virkettä ei aiheuta olutbloggarissa tuntemuksia. Mainonnan selkeyttäminen on varmasti erityisesti suomalaisille tislaajille helpotus. Ymmärtääkseni esimerkiksi Kyröllä ei ulkomaille tehtävä mainonta ollut täysin vaivatonta toteuttaa.

Summa summarum hallitusohjelma näyttää oluenystävän silmiin todella hyvältä. Hallitusohjelmat ovat hallitusohjelmia ja tästä paperista on pitkä matka finlexiin, mutta olen varovaisen toiveikas. Toivotaan, että nämä uudistukset eivät vesity esimerkiksi uuteen pandemiaan tai sotaan.

Suomalainen alkoholipolitiikka on historiansa ajan ollut matka äärimmäisestä säätelystä kohti vapaampaa ja yksilön vastuuta korostavaa yhteiskuntaa. Suomalaisen alkoholikulttuurin ystävänä katson tätä kehitystä toiveikkaana. 

–Sampo

Leave a Reply