Olut kulttuurituotteena – Miten olutta pitäisi kuvailla?

Jotta voidaan puhua tällä viikolla oluesta, pitää puhua ensin viskistä. Nimittäin viskimaailmassa kuohuu. 

Maailman tunnetuin viskikirjailija Jim Murray on joutunut seksismisyytösten keskelle. Ja vieläpä aivan syystä.  Hänen vuosittain julkaisemansa The Whisky Bible -teos on aina sisältänyt hiukan arveluttavia maistelunootteja, mutta nyt nykyaika saavutti myös viskikirjallisuuden. Jotta päästään asiaan kiinni, niin tässä lyhyt lainaus teoksesta:  

“Have I had this much fun with a sexy 41-year-old Canadian before? Well, yes I have. But it was a few years back now and it wasn’t a whisky. Was the fun we had better? Probably not.”  

Huhujen mukaan Murray on myös kertonut valinneensa Ballantinesin 17-vuotiaan aikoinaan maailmaan parhaaksi viskiksi, koska “se sai exäni käymään kuumana”. Tälle väitteelle en nopealla googlailulla löytänyt lähdettä, mutta uskon toisen käden lähteitäni. 

Murray yhdistää siis pillujuttuja ja maistelunootteja. Lyhyesti sanottuna homma ei ole ok, mutta tässä tekstissä vedämme asiasta toisenlaisen aasinsillan: mitä maistelunooteissa yleensä pitäisi olla? Seksismin pohdinta ansaitsee oman postauksensa. 

Tärkeintä on tarina 

Olen lukenut oluesta ja viskistä hyvin erilaisia maistelunootteja. Jos Jim Murrayn jutuista poistetaan seksismi, niin olen miehen kanssa maistelunoottien tekemisestä samoilla linjoilla. Tärkeintä on tarina ja mielikuvan luominen.  

Otetaan esimerkki. Maistilan Appelsiner on loistava olut. Jos minun pitäisi kuvailla sitä yhdellä sanalla, se olisi “tiikerijäätelö”. Jos minulle maksettaisiin maistelunoottien kirjoittamisesta, runoilisin Jim Murrayn henkeen jotain seuraavanlaista: 

“Ensimmäinen kulaus vie lapsuuden mummolaan. Pöydät notkuvat kettukarkeista ja karjalanpiirakoista, mutta minulla on kulhossa Valion Tiikerijäätelöä. Hiukan makea, mutta samaan aikaan hapan appelsiinitsunami täyttää suun, jota jälkimaussa leikkivä vaniljaa pehmentää. Mummo on kuollut, mutta muisto elää!” 

Nopea Untappd-arvio oluesta näyttäisi silti suurin piirtein tältä: 

“Appelsiinia. Vaniljaa. Mukavan raikas. 4/5.” 

Olut on kulttuurituote 

Molemmissa maistelunooteissa on sinänsä sama informaatio, mutta mielikuvilla minä saan itse oluesta enemmän irti. Maailma olisi karmean tylsä, jos olutta voisi kuvailla vain perusmakujen pohjalta. Maistuuko sinun oluessasi eniten makea, hapan, suolainen, karvas vai umami? 

Olen oluen, ja elämän suhteen yleensäkin, yltiöpäisen liberaali ihminen. Kukaan ei voi maistella väärin. Se ei vain ole minun maailmassani mahdollista. Oluen mausta ei ole mahdollista saada selville objektiivista totuutta. 

Maistelukokemukseen vaikuttaa myös ympäröivä kulttuuri ja elämänpiiri. Esimerkiksi brittiläisissä maistelunooteissa käytetään paljon termiä “Christmass Cake”. Harvasta suomalaisesta joulupöydästä löytyy moista herkkua, joten meidän on vaikea saada kiinni koko ilmaisusta. Samoin ulkomaalaisille ei varmasti aukea, jos olutta kuvaillaan “mämmimäiseksi”. Olemme oman kulttuuripiirimme vankeja. 

Vaikka väärin maistelu on mahdotonta, minä henkilökohtaisesti nautin eniten tarinallisista maistelunooteista. Minun mielestäni on järkevämpi yritys saavuttaa maistelunooteista oluesta syntynyt mielikuva kuin kuvailla tarkasti eri kielenkohdissa tuntuneita makuaistimuksia. Siinä mielessä olut on yhtä paljon kulttuurituote kuin elintarvike. 

– Sampo 

P.S. Täältä löydät pikakertauksen koko Jim Murrayn tapauksesta. 

Leave a Reply