Olutkulttuuria tutkimassa – Sebastian Schauman: “Suomalaiset ovat nykyään enemmän maun ja kulttuurin perässä”

Sebastian Schauman Rousal Brygghusin terassilla.


Olutta voi tutkia akateemisesti myös humanistisista lähtökohdista. Hankeniin väitöskirjaa tekevän Sebastian Schaumanin väitöskirjan seuraava artikkeli käsittelee suomalaista olutkulttuuria. Aiemmin filosofiaa ja sosiologiaa opiskellut Schauman päätyi Hankeniin tutkijaksi, sillä huomasi mielenkiinnon kohteidensa liittyvän yhteen tärkeään tekijään.

“Minua on aina kiinnostanut kulutus.“

Schauman on tutkinut kulutusta aiemmin tarkastelemalla vinyylilevyjen harrastajia. Hänen,  Kristina Heinosen ja Maria Holmlund-Rytkösen kanssa ensi vuonna Business Horizon -lehdessä julkaistavan tutkimuksen otsikko on Crafting Customer Insight: What We Can Learn from the Revival of the Vinyl Record.

“Sosiologisesta näkökulmasta mun oivallus on se, että esimerkiksi musiikissa kuluttamisesta on tullut todella helppoa. Ihminen avaa Spotifyn ja se suosittelee sulle, mitä kuunnellaan. Formaatti johtaa siihen, ihmiset eivät enää kuuntele kokonaisia albumeja tai edes kappaleita loppuun. Paradoksaalisesti tämä johtaa tilanteeseen, jossa ihmiset kokevat, että he eivät hallitse musiikin kuuntelua. Siitä puuttuu tietty rauhallisuus ja keskittyneisyys. Ja sen ihmiset on löytäneet vinyylin kuuntelusta.”

Hänen mukaansa  oluessa ja vinyyleissä on kuluttamisen näkökulmasta paljon samaa.

“Tehokkuusajattelu tulee tuotannon puolesta, mutta se siirtyy myös kuluttajiin. Ajatellaan, että kuluttajatkin haluaa vain nopeasti kaiken, mitä mieli tekee. Meilläkin on ollut tilanne, missä on ollut pienpanimoita, mutta sitten isot toimijat ovat ostaneet nämä kaikki pois ja standardisoineet tuotteet. Nyt ihmiset haluavat takaisin elämyksen, joka on muutakin kuin se maku. Ja toki käsityöläisbuumi ei onnistuisi, jos se olut ei myös maistuisi, mutta siihen kuuluu tärkeinä osina paikallisuus: kuka tekee, mitä tekee ja miksi? Myös arvot ohjaavat kuluttamista. Tämä sitoo vinyylin ja oluen yhteen: siinä on kulttuuri enemmän läsnä.”

Tutkija olutharrastajana

Schauman ei lue itseään olutharrastajaksi, mutta myöntää, että kauppareissuilla hän käyttää aikaa oluen valitsemiseen. 

“Olen peruskuluttaja. Silti, jos käyn kaupassa ja ostan olutta, niin koetan ottaa sellaisia, joita en ole ennen maistanut. Toki sitten on ne turvalliset valinnat, joita usein ostaa.”

Lempioluttaan Schauman ei osaa mainita, mutta oluttyyleistä hänelle maittaa lager. Italialaiset lagerit ovat erityisesti Schaumanin mieleen, mutta hän on pistänyt ilolla merkille myös suomalaisen lagerin nousun.

“Tykkään lagereista ja nyt kun niitä on tullut myös pienpanimoilta, niin olen todella täpinöissäni. Usein ne on melko tylsiä, mutta kun kohdalla sattuu hyvin tehty tuote, niin siinä on jotain magiaa.” 

Suomalaisista panimoista Schauman mainitsee suosikeikseen Stadin panimon ja Pyynikin. 

“Niitä löytyy mun lähi-Alepasta. Myös Fat Lizardin tuotteista pidän. Ja aina jos käyn jossain kauempana niin yritän ostaa paikallisten pienempien panimoiden juomia. Osaksi siksi, että haluan maistaa, mutta myös siksi, että haluan tukea olutkulttuuria.”

Vaikka Schauman ei lue itseään olutharrastajaksi, hän myöntää, että puhelimesta löytyy Untappd ja tutkimuksen myötä hän on liukumassa enemmän harrastajaksi kuin ennen.

“Niin minulle kävi vinyylin kanssa. Saa nähdä.”, Schauman naurahtaa.

Suomalainen olutkulttuuri nyt ja tulevaisuudessa

Olutkulttuuri on Suomessa Schaumanin mukaan kehittynyt viinikulttuurin suuntaan.

“Siellä on paljon elementtejä, jotka on siellä aina ollut, mutta mitä ei ole arvostettu yhtä paljon kuin viinikulttuurissa. Siellä on arvostettu rypäleiden alkuperää, viinin historiaa ja tuotantomenetelmiä. Toki jossain Belgiassa nämä on olleet aina läsnä, mutta Suomessa kehitys on nuorta.” 

Schaumania kiinnostaa, miten kulttuuri vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen ja mahdollistaa erilaista kulutusta. Erityisesti häntä kiinnostaa hidas kuluttaminen. 

“Miten siirrytään fast consumption -ajattelusta kohti jotain muuta? Nyt asioiden pitää olla tehokkaita, nopeita ja edullisia ja muut arvot on jätetty pois. Minä näen, että ollaan siirtymässä takaisin hitaampaan kuluttamiseen, jossa kuluttaja on enemmän kiinnostunut tuotteen alkuperästä. Miten olut esimerkiksi tehdään ja mitä kaikkea muuta siihen liittyy.”

Suomalaiset ovat Schaumanin mukaan vuosien saatossa oppineet arvostamaan oluessaan muutakin kuin määrää.

“Suomalaiset ovat nykyään enemmän maun ja kulttuurin perässä, ei niinkään kännin. Siitä voi olla ylpeä.” 

Kuten moni muu oluen ympärillä työskentelevä, myös Schauman on huolissaan liiallisen säätelyn vaikutuksista alkoholikulttuuriin. 

“Toivoisin, että myös viranomaiset huomaisivat, että kaikkea ei tarvitse valvoa niin tarkasti. Säätelyn purkaminen osaltaan mahdollistaisi kulttuurin kasvun ja kehityksen.” 

Olutkulttuurin tulevaisuuden Schauman näkee Suomessa verrattain valoisana, vaikka COVID-19-pandemia on laskenut epävarmuuden harson koko elinkeinon ylle.

“Uskon, että kulttuuri on niin vahvalla pohjalla, että se ei enää palaa vanhaan. Haluaisin nähdä, että tasalaatuisuudesta ja ammattimaisuudesta tulisi vankat normit. Hyvät tekijät pysyvät pystyssä ja ne jotka eivät ymmärrä, mistä on kyse, tipahtavat pois.

– Sampo

Leave a Reply