Lentäminen on lähtökohtaisesti tylsää. Liian vähän jalkatilaa, vieruskaveri ei ole käynyt suihkussa ja aina jossain parkuu lapsi koko matkan. Onneksi tähän kaikkeen on ratkaisu. Sen nimi on olut.

Itse reissaan lähes aina pienellä budjetilla, joten lentolipun hintaan kuuluu tarjoiluna yleensä vain lämmintä vettä ja lentoemon säälivä hymy. Jos en väärin muista, niin Lufthansa on tähän poikkeus. Tai ainakin viimeksi sain saksalaista lageria ihan ilman maksua.

Lensin hetki sitten Sassilla. Ilokseni huomasin, että heillä oli oma olut, jota sai rahalla ostaa koneessa juotavaksi. Kaiken lisäksi kaikki laadukkaan oluen ennusmerkit olivat ilmassa (khehräh), sillä mallasjuoman oli pannut Mikkeller. Siispä visa vinkumaan ja Northern Trails No. 3 lasiin.

Mikkeller Northern Trails 6 %

Meripihkan värinen olut, johon muotoutui miellyttävä vaahto. Nenään raikkaasti humaloitu. Hedelmäsalaatti kuparikulhosta, eli jotain epämiellyttävää metallista sivumakua puski sieraimiin. Ei kuitenkaan liikaa. Suutuntumaltaan yllättävän katkera. Jotenkin odotin nenän perusteella hiukan hedelmäisempää tykittelyä. Kiva männynpihkamainen jälkimaku. Juotava ja helppo IPA.

Northern Trails ei jättänyt jälkipolville kerrottavaa, mutta toisaalta vastasi aika hyvin odotuksiani. Sain mitä tilasin. Helppoa matkajuotavaa, joka hakkaa vaihtoehtona olleen Carslbergin perusbulkin 100–0. En silti ostanut 8 euron hinnalla toista tölkkiä.

Siltä varalta, että joku ei ole huomannut, mainittakoon, että Kööpenhaminan kentällä on Mikkellerin oma baari. Siellä voi nauttia sitä panimon kokeilevampaa puolta. Mahtava paikka viettää aikaa jatkolentoja odotellessa.

Sampo