Oulu ei ole Berliini, Kööpenhamina eikä edes Helsinki. Oulussa on omat hyvät puolensa, mutta se ei varsinaisesti syki kaupunkikulttuuria – suurimman osan vuodesta keskusta on lähes autio. Siksi ei ole suuri ihme, että pienpanimobuumin huippuvuosista huolimatta Oulussa on uusien olutravintoloiden suhteen ollut melko hiljaista: Roosterin kellaripub avautui joulukuussa 2014, Mallaskellari elokuussa 2018 ja viime viikolla esitelty Juomapuohi toukokuussa 2019. Rooster on sekä minun että Sampon suursuosikki, ja siihen palataan varmuudella myöhemmin. Nyt kuitenkin pari sanaa Mallaskellarista.
Rotuaarin pallon läheisyyteen ja Burger Kingin ulko-oven taakse piilotettu kellariravintola on vajaan vuoden aikana ottanut paikkansa osana Oulun iltaelämää. Mallaskellari on kehittänyt toimintaansa vähitellen ja tarjoaa nykyisin jo kaikkea mahdollista kivaa: tap takeoverit, teemaviikonloput, maistelulautaset, riittävästi istumatilaa, patio kesäviikonloppuisin, opiskelija- ja olutseura-alennukset, Nintendo ja Super Nintendo, lautapelejä sekä tykki ja valkokangas auttavat viihtymään. Ja oluttakin on.
Mallaskellari on lähtökohtaisesti keskittynyt suomalaisiin pienpanimo-oluisiin, mikä saattaa bisnes- ja brändäysmielessä olla vahvuus, mutta olutvalikoiman kiinnostavuutta tai laadukkuutta sillä ei aina taata. Nykypäivän olutharrastajat odottavat, että huippuoluita on aina saatavilla, mutta kuinka moni suomalainen panimo pystyy säännöllisesti tarjoamaan muutakin kuin ihan kivaa? Nähdäkseni ainoastaan Cool Head, Maistila, Sonnisaari ja Tuju sekä mahdollisesti muutama Etelä-Suomen tulokas, joita ei Oulussa ole vielä nähty. Onneksi suomalaisten oluiden suhteen ei olla ehdottomia ja hana- sekä pullovalikoimassa on törmännyt esimerkiksi Wylamiin, Brewskiin, Stigbergetsiin, Garageen ja tuoreimpana Wizardiin, kehunsa ansaitsevaan ruotsalaistulokkaaseen. Nykyisin tarjolla on jopa lambicia suhteellisen järkevään hintaan.
Järkevä hinnoittelu on asia, joka Mallaskellarissa osataan esimerkillisesti. Kaikki hanaoluet maksavat saman verran eikä pullokaapillakaan tarvitse hintoja arpoa: kolmasosalitra nelipinnaista gosea maksaa saman 6,5 € kuin kymppivolttinen imperial stout, eikä esimerkiksi mainitun Wizardin tuotteisiin ole isketty hypelisää. Maltillinen hinnoittelu kannustaa kokeilemaan, ja uskoisin, että Mallaskellarissa monen ihmisen olutharrastus on joko alkanut tai syventynyt. Tämä on erinomainen saavutus alle vuoden toimineelle baarille, jonka asiakaskunta vaikuttaa selvästi nuoremmalta kuin esimerkiksi naapurin Leskisessä.
Mallaskellarissa on lyhyt baaritiski ja kiireisenä aikana jonoa muodostuu nopeasti. Tila itsessään on minun makuuni liian avara ja, paremman adjektiivin puutteessa, hieman kolkko, mutta nämä ovat pikkuvirheitä, kun moni muu asia on mallillaan.
Jarmo