Kolmatta kertaa järjestettävä Craft Beer Oulu on tänä vuonna hieman aiempaa pienimuotoisempi, kun tarjolla on 11 panimoa ja sen lisäksi Pirulan drinkit, viinit ja siiderit. Reilu kymmenen panimoa ei kuulosta kovin suurelta määrältä, mutta sain kuitenkin asiakasystävällisesti jo viikon puolivälissä julkaistusta olutlistasta kerättyä 18 kiinnostavaa juomaa ja niistäkin jätän luultavasti puolet maistamatta. Parisenkymmentä olutta on nimittäin sellainen määrä, että se on hyvä jakaa kahdelle päivälle, koska silloin saattaa jäädä tilaa myös hetkessä elämiselle ja heräteostoksille.

Salamasta, Cool Headista ja parista isosta ulkomaisesta nimestä huolimatta Craft Beer Oulun kiinnostavin panimo on mielestäni Sonnisaari, jolla on CBO:ssa mukana 4 täysin uutta olutta. Suuntasin siis heti alkuun Sonnisaaren tiskille ja pyysin lasiini Sonnisaaren yhdeksättä toimintavuotta juhlistavaa vahvaa NEIPAA, Ysiä. NEIPA-hommissa ollaan kovin tarkkoja siitä, että olut ei ole liian vanhaa, mutta Ysi olisi mielestäni hyötynyt pienestä kypsymisestä. Sonnisaaren tuntien mahdollista on tietysti sekin, että jälkipotkuvyöryn pitkin olla ylitsevuotavaa, ja jos näin on, ymmärrän, arvostan, hyväksyn mutta en erityisesti nauti. Mielestäni huomattavasti ilahduttavampi oli Rantakärmes NEIPA, jossa hommat oli mallikkaasti ja maukkaasti tasapainossa. Mis sie tarvit oikein hyvää NEIPAa, täs siul on sellanen. Sonnisaaren tiskiltä maistoin myös Ni(ll)iitäjä pilsiä, joka oli erinomaisen tasapainoisen nautittava ja puhdas pils. Vähän odottelin, toivoin ja pelkäsin paletin räjäyttävää hyökkäävää katkeruutta, jota ei kuitenkaan tullut.

Muusta tarjonnasta hattuni nousee ainakin Salaman Psycho Elite Franky triple-NEIPAlle, Cool Headin pullokaato-oluelle ja Seven Islandille. Suunnilleen tähän loppui ilta, ja suuntasin kotiin.

Koska Craft Beer Oulu jatkuu vielä huomenna klo 16-22 ja koska Humaloidut on ihan tosi pienen, pienen, melko pienen, vähän isomman, keskisuuren, suurehkon, ison ja varmasti myös jonku koripalloilijan asialla, tässä yllä mainittujen lisäksi muutama tippi huomista olutfestaripäivää varten.

• Anderson’s jätti kaikki tynnyrikypsytetyt oluensa kotiin, mutta lauantain hanaan pitäsi tulla Dank Sinatra NEIPA, jota kovin mieluusti maistan.
• Cool Headin Cherry Liquorice Chew Bites ja Grapefruit Liquorice Chew Bites ovat maistamisen ja kokemisen arvoisia. Harmittavasti Cool Headin hanatarjonta ei muuten ole erityisen mielenkiintoinen eikä edes poikkea viereisen Prisman hyllyvalikoimasta. Pullokaatona on huomennakin luvassa jokin mielenkiintoinen olut.
• Nailon Beatista tuli jo kolmas versio. En ole kylän innokkain sour-entusiasti, mutta Beat on tupannut toimimaan, vaikka säästelen omat iskuni Varjo-festareille.

Humaloitujen gonzo-toimitus päättää raporttinsa tähän ja muistuttaa, että jos kotikaupungissaan haluaa nähdä elämää ja tapahtumia, niihin olisi hyvä myös osallistua. Craft Beer Oulu ei ole täydellinen olutfestari, mutta olisi sääli nähdä sen loppuvan.