Mietitkö mitä saat joululahjaksi? Humaloidut hankki just sinun joululahjat ja testasi ne. “Miten se on mahdollista?”, saatat miettiä. Seuraa skenaarioharjoitus:
Olet sukulaisesi kanssa kesällä terassilla. Kerrot naama punaisena neipamehujen ihanuudesta ja ilta sujuu rattoisasta, kun kerrot vähemmän olutta harrastavalle sukulaisellesi oluenjuonnin ihanuudesta.
Kesän jälkeen tulee syksy ja syksyn jälkeen talvi. Suomessa talvipäivän seisauksen jälkeen on tapana juhlia valon voittoa pimeydestä. Juhlan on myöhemmin kristikunta nimennyt jouluksi.
Jouluna on itselle läheisille ihmisille tapana antaa lahjoja. Sukulaisesi muistaa kesäisen patioreissun ja haluaa muistaa sinua oluella ja hän kävelee lähimpään Alkoon. Koska sukulaisen oma olutkokemus perustuu marketista ostettaviin monipakkausoluisiin, hän pyytää myyjän apuun.
Sukulainen pyytää myyjältä apua joululahjan ostoon oluenystävälle ja myyjä vie sukulaisen oluthyllylle.
Tässä vaiheessa kuvaan astuu sukulaisen puoliso, joka huomauttaa, että olisi kiva, jos oluen etiketti ja ulkoasu sopisi joulupöytään. Niinpä myyjä kaivaa hyllystä viisi jouluista olutta, josta löytyy myös jouluinen etiketti.
Lopetetaan skenaarioharjoitus tähän.
Humaloidut naamioitui oluesta tietämättömäksi ihmiseksi ja käveli Oulun Pekurin Alkoon (paikallinen lippulaiva-Alko) ja antoi myyjälle juuri nämä speksit: lahjaksi viisi jouluista olutta, jotka sopivat myös ulkonäöltään joulupöytään. Alkon myyjä nosti koriini seuraavat viisi mallasjuomaa:
- Santa Olaf Christmass Ale
- Hohenthanner Winterfestbier
- Shepherd Neame Chistmas Ale
- Stallhagen Julbock
- Gouden Carolus Christmas
Mietin kirjoittavani tästä kokeesta monesta kulmasta, mutta palasin loppujen lopuksi yhteen kysymykseen: Olisinko minä pettynyt vai onnellinen, jos saisin nämä viisi olutta?
Säpsähdin itseasiassa koko kysymystä. Miksi aikuinen ihminen pettyisi, jos saisi lahjan, johon toinen ihminen on käyttänyt aikaa, rahaa ja vaivaa?
Tämä toi mieleen keskustelut lahjojen ostamisen vaikeudesta. Kun täytin edellisen kerran pyöreitä, pidin omalla mittapuullani isot juhlat. Moni vieras halusi kehotuksista huolimatta tuoda lahjan. Hämmentävän moni lahjan antaja antoi lahjan saatesanoilla, joiden sisältö oli suurin piirtein seuraava: “en uskaltanut ostaa olutihmiselle olutta, mutta…”.
Näyttää siltä, että jos harrastaa jotain intohimoisesti, sinulle ei uskalleta hankkia aiheeseen liittyviä lahjoja, koska pelätään, että petyt. Tämä on surullista ja toivon, että tähän tulisi muutos.
Jos tätä blogia lukee, joku, joka on ostamassa pystymetsästä läheiselleen olutlahjaa, niin ostakaa!
Jos tätä blogia lukee olutharrastaja, joka toivoisi pukinkontista korin Westvletereniä, niin muistakaa hymyillä, kiittää ja olla onnellisia, jos saatte lahjaksi olutta. Vaikka se olisi sixpack Koffin Jouluolutta!
–Sampo