Rovaniemen Lapin Panimo on itselläni jäänyt hiukan paitsioon, vaikka alunperin olen Rovaniemeltä kotoisin. Otin vahingon takaisin ja vierailun joululomilla isieni mailla ja samalla myös Lapin Panimolla. Panimoa esitteli itse pääpiru Arturs Dutka.

Lapin Panimon historia kietoutuu pitkälti Dutkan ympärille. Hän muutti Lappiin pysyvästi nykyisen vaimonsa perässä vuonna 2003. 

– Yleensä kysytään, että onko syy olut vai tyttö. Tällä kertaa se oli tyttö!

Dutkalle Lapin Kullan valmistuksen siirtyminen Torniosta etelään kylvi siemenen ajatukselle panimosta, mutta panimon syntyminen otti aikansa. Dutkan mukaan perheen lisäyksellä oli osansa asiaan.

– Ajatus jalostui käytäntöön vuonna 2015, kun nuorin lapseni syntyi. Isyyslomalla oli aikaa miettiä elämän suuntaa ja mitä elämältä haluaa.

“Hyvää ja paikallista”

Panimon perustamisen takana on myös tutun kuuloinen tarina Rovaniemen yöelämästä.

– Olimme yhden kansainvälisen projektin tiimoilta Rovaniemeläisessä baarissa. Ulkomaiset työkaverit pyysivät baarimikolta “jotain hyvää ja paikallista” ja saivat tuopit Lapin Kultaa. Silloin minun täytyi kysyi epäuskoisena, että tämäkö on teidän näkemys hyvästä ja paikallisesta. 

Tämä välikohtaus sai Dutkan ottamaan panimounelman todesta ja asia sai pisteensä Rovaniemeläisen alakoulun pihamaalla. 

– Yhtiökumppanini tyttö meni yhtä aikaa kouluun omani kanssa ja periaatteessa yhtiö perustettiin koulun pihalla. Vuonna 2016 saatiin tänne pannut ja saimme panimotoiminnan käyntiin.

Dutkalla on hovimestarin koulutus ja hän omien sanojensa mukaan imenyt olutkulttuurin jo äidinmaidossa kotimaassaan Latviassa. Tietotaito teollisen mittakaavan panemiseen hän on saanut Berliinistä. Nämä vaikutteet näkyvät Dutkan mukaan myös Lapin Panimon oluissa. 

– Meidän oluet on hiukan saksalaistyylisiä, niin kuin myös Latviassa olut on. Tavoitteena on tehdä omanlaistaan olutta, kopioimatta mitään keneltäkään. Tietysti kun on koulutuksensa saanut Saksasta, niin se näkyy myös oluissa. 

Korona kurittaa myös Lapissa

Koronaepidemia ei ole jättänyt toimijoita rauhaan myöskään Lapissa. Dutkan mukaan asiasta tekee erityisen kivuliaan se, että suuri osa Lapin Panimon myynnistä tapahtuu Lapin turisteille suunnatuissa ravintoloissa.

– Kun on noin 150 jälleenmyyjää kiinni, niin kyllähän se vaikuttaa. Hyvä puoli on se, että tällaiset mullistukset järjestävät markkinoita uudestaan ja antavat toisaalta aikaa miettiä myös koko prosessia uudesta näkökulmasta. 

Vuonna 2020 Lapin Panimo aukaisi myös panimon yhteyteen uuden kaupan sekä oman baarin. Tämä ei ole kuitenkaan innostanut panimoa vielä kovin villeihin tuotekokeiluihin, esimerkiksi vahvempien oluiden suuntaan. Dutkan mukaan olut onkin parhaimmillaan juuri maitokauppavahvuisena.

– Minun mielestäni olut on parhaimmillaan noin 5,2–5,4 prosenttisena. Ei tällaisista pienpanimotuotteista haeta humalaa vaan makua. Lapissa ihmiset ovat tottuneet juomaan isojen valmistajien oluita, joten tällainen kuluttaja voi jopa säikähtää tällaisen oluen makua, jossa korkeamman alkoholiprosentin myötä myös mallaspohja on tuhdimpi.

Toki Dutkan mukaan myös vahvempia oluita on tulossa, mutta hänen mukaansa panimo on näiden suhteen varovainen. Hän muistuttaa, että Lapin olutkulttuuri on erilainen kuin etelän isoissa kaupungeissa.

– Ihmisiä kiinnostaa uutuudet, mutta uuden tekeminen tuo aina uusia kustannuksia. Mikä on uutuuden lisäarvo meille? Isoissa olutkaupungeissa, kuten Tampere ja Helsinki, uutuusarvo on iso. Täällä ihmiset toki myös hakevat uutuuksia, mutta eivät niin hanakkaasti.

“Me haluamme olla luoja, emme seuraaja”

Lapin Panimon tuotteet ovat suurimmaksi osaksi pysyneet melko turvallisilla vesillä. Pilsnereiden ja pale alejen rinnalle ollaan kuitenkin tuomassa tulevaisuudessa myös erikoisempia viritelmiä. Tästä huolimatta omassa jutusta halutaan pitää kiinni.

– Esimerkiksi souria saattaa jossain vaiheessa tulla. Toistaiseksi ajatus on se, että emme halua kopioida suorilta uusimpia trendioluita. Me haluamme olla luoja, emme seuraaja. 

Dutka muistuttaa, että yksi oluttyyppi säilyy trendinä vain vähän aikaa. Jos oluen arvo on uutuudessa, ei Dutka näe sitä Lapin Panimon strategiaan sopivaksi. 

– Meillä ei ole tähän mahdollisuutta. Meillä Lapissa kuluttajatrendit voivat tulla jopa kaksi vuotta myöhässä. Meidän pitää miettiä näitä asioita myös paikallisesti lappilaisen kuluttajan näkökulmasta.

Lapin Panimon oluiden parhaat puolet tulevat Dutkan mukaan esille ruokajuomana. Myös tämä määrittää tuoteportfoliota.

– Me ollaan matkailukaupunki ja meidän oluet on suunniteltu ruoan kanssa nautittavaksi. Esimerkiksi sourit ovat hyvin haastavia ruokajuomia. Ja toki pitää ottaa huomioon, että iso osa asiakkaista on turisteja. Heille Lapin Panimon tuotteet ovat aina uutuuksia. 

Lapin Panimon juotavan makuprofiilin oluita on harrastajien keskuudessa moitittu tylsiksi. Dutka ymmärtää näkökulman, seisoo oman panimonsa takana.

– Se on niin henkilökohtainen asia. Jos haluaa joka viikko jotain uutta, niin me emme pysty siihen tarpeeseen vastaamaan. Sitten on olemassa ihmisiä iso osa ihmisiä, jotka haluavat samaa vanhaa suosikkiaan. Meidän pitää palvella myös näitä asiakkaita. Onneksi meillä on paljon panimoita, jotka voivat vastata erilaisiin tarpeisiin. Miksi kaikkien pitäisi tehdä samaa? Eihän se olisi mielenkiintoista! Me ollaan mitä me ollaan – ja ylpeitä siitä. Meidän oluet ovat saunaoluita, vaellusoluita, kalastusoluita, mutta ennen kaikkea ruokaoluita.

Kaiken oleellisen Lapin Panimosta löydät heidät sivuiltaan: https://lapinpanimo.fi/

–Sampo